Kuvailin videon pätkää mun ja Eddien treeneistä. Olen siis harjoitellut koiran pysäyttämistä ihan reilusti viime aikoina Olemmehan kärsineet hiukan heikosta ohjattavuudesta aina. Seli seli sen ajan puutteen kanssa ja sillä lailla: Eddie-video
Miina pysyy paikoillaan damia heitettäessä ja on muutenkin edistynyt huimasti. Melkoisen herkkis se on kyllä, mutta miellyttää kuitenkin minua paljon.
Melkein on itselläkin pentukuume, kun tutuilla on niin kovasti pentuja ja Facebook on täynnä pentukuvia. Käyttölinjan cockerista tuntuu olevan nyt kova kysyntä ja vaikuttaa siltä, että kaikki tarvitsijat eivät saa sellaista, koska cockerilla ei keskiverrosti ole kovin isoja pentueita. Esimerkiksi englanninspringeri saa aika paljon reippaamman kokoisia pentueita. Onni tässä on se, että harvoin jää yli mitään ja pennuille saadaan metsästävät kodit tai siitä kovasti kiinnostuneet kodit. Itselle ainakin on tärkeää kasvattaa nimenomaan metsästyskoiria ja myydä ne metsästäviin koteihin. Sehän on minun oma suurin kiinnostuksen kohde: metsästys ja koetoiminta. Minua ei haittaa koirien käyttö muuhunkin harrastamiseen, mutta lähtökohtaisesti mielenkiinnon tulee olla käyttötarkoituksessa. Tästä esimerkkinä Sofi: monitoimi koira, joka on palkittu metsästyskokeissa ja sai sunnuntaina ensimmäisen 0-voiton agilityssä: rata
Katto on valmis ja minusta siitä tuli todella hieno. Konesaumakattona sen pitäisi nyt kestää:
Prinsessa Sonja Olivia täytti 6.5 5 vuotta. Mihin se aika oikein valuu? Juurihan Sonjakin oli pieni vauva. Ja nyt on prinsessaikäinen tyttö. Jännä tämä prinsessavaihe tytöillä. Se kuulemma kuuluu tyttöjen kehitykseen ja se onkin lähes kaikilla pikkutytöillä jossain vaiheessa. Tosin minulta se on kyllä jäänyt kokonaan väliin. Sonjan ikäisenä pelasin poikien kanssa hiekkalaatikolla autoilla ja marmorikuulilla. Sitten kun koulu alkoi, niin oli aivan järkytys, kun poikien kuului olla tyhmiä ja niiden kanssa ei pitänyt muka leikkiä. En ole vieläkään tajunnut koko asiaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti