Spanielin luonteesta, koulutettavuudesta ja älykkyydestä

Eilen sattui hauska tilanne tuossa pihalla. Juha oli talvella jättänyt puuliiterin päälle muutaman rusakon pään (oishan ne voinut laittaa sinne kompostiin siinä ihan vieressä...). Lumi kun suli sieltä, nämä tipahtelivat yksi kerrallaan maahan liiterin viereen. Koirat sitten vuoron perään löysivät ne ja kantoivat aarteitaan pitkin pihaa. No minä sitten pyysin jokaisen pään vuorotellen pois ja kumpikin teki aivan klassiset luovutukset aarteistaan. Anni jopa kaksi kertaa ihan peräjälkeen. Moni muun rotuinen koira olisi juossut karkuun jonnekin piiloon syömään aarrettaan.. Herttaiset spanielini halusivat jakaa aarteensa kanssani. Tämä on minun tulkintani. Osoittaako tämä tyhmyyttä? Järkeä? Älykkyyttä?  Tottelevaisuutta? Onko koirat hyvin koulutettuja? Onko meillä laumanjohtajuus kunnossa, kun kummallekaan ei tullut mielenkään muu, kuin antaa ne minulle?

Moni koiraihminen ei pidä tuosta palvelualttiudesta, mikä spanielissa on tai ainakin kuuluisi olla. Itse henkilökohtaisesti nautin siitä, että koirani tekevät hyvin pitkälle juuri sen, mitä niiltä pyydän. Tulevat kun kutsun, kääntyvät kun pyydän, tuovat kun haluan, istuvat kun käsken, ovat paikallaan kun odotan sitä etc. Pidän siitä ennustettavuudesta. Eivät ne tietenkään mitään robotteja ole ja minä en ole mikään Cesar Millan. Mutta onneksi olen kehittynyt. Muistan vuosia sitten, kun katsoin muiden koiria, jotka kulkivat vetämättä rinnalla. Ajattelin tuolloin, että voi kuinka joskus minullakin asia toimisi niin. Nyt ei kumpikaan koiristani vedä ja kulkee vapaanakin tuossa vieressä. Voi olla tietysti, että koira"materiaalikin" on vuosien saatossa muuttunut ja se vaikuttaa siihen. Eddielle varsinkaan ei tule mieleenkään mikään muu. Pidän siitä. Elämä on jotenkin yksin kertaista näiden kanssa.

Onko se älykkyyttä koiralla, että se haluaa oppia ja totella? Vai ovatko nuo riittävän yksikertaisia suurella laumavietillä varustettuna? Vai voisiko se olla molempia?

Koirien värinäöstä

Tutkin koirien välinäköä: http://ruistolat.blogspot.com/

Uudet damit testissä

Otin hauskoja kuvia koirista tänään, kun testailin uusia dameja. Lisää niistä tuolla firman blogissa.

moottorikelkkailua ja fasaaneja

Nyt on sitten jahtikausi ohitse. Yllättävän paljon sitä kuitenkin pääsi jahtiin, vaikka esim. metsäkanalinnut jäivät tältä vuodelta kokematta. No ehtiihän sitä varmasti sittenkin, kun lapset ovat isompia. Markusta kun ei vielä oikein voi jättää yön yli hoitoon tahi pidemmäksi ajaksi. Jostain luin aikoinani nyrkkisäännön, että lapsi voi olla erossa vanhemmistaan niin monta vuorokautta, kuin lapsella on ikää. Eli yksivuotias yhden vuorokauden ja vaikka viisivuotias viisi. Vaikka äidillä taitaa yleensä olla kaikista vaikeinta...

 Viikonloppuna päätin lähteä lasten kanssa mökille. Alkuperäinen suunnitelma oli lauantaina käydä katsomassa kokeita Janakkalassa, mutta kuullessani, että on vain kolme koiraa startissa ja hienoisen jäätävän tunnelman vallitessa kotona, päätin viettää perhepäivän. Juha sai valmistella kopiojyrsimensä ja lapsilla oli superhauskaa mökillä. Sonjakin pääsi moottorikelkkailemaan Samin, kummisetänsä, kanssa. Ja tietysti minulla oli mukavaa, kun lapsilla oli mukavaa. Ja kun tulimme lauantai-iltana kotiin, niin Juhakin oli saanut projektinsa valmiiksi ja sunnuntaina irtosi "lupa" lähteä katsomaan kokeita helposti.

 Eddielle kyytiä

omalla kelkalla

Minusta on aina mukava katsoa hyviä koiria hommissa. Ja niin oli sunnuntainakin. Erityisen otettu olin Ritolan Timon "Vallun" työskentelystä, joka jälleen upealla työskentelyllä otti täydet 137 pistettä rankassa lumessa ja kovassa lintutiheydessä. Noinkohan sitä itse koskaan yltää täysiin pisteisiin? ;) Mukavasti meni myös molemmat cockerit, joista toinen tosi väsyi 10 min ennen erän loppua, ja joutui keskeyttämään. Pari kuvaa:

 Friisin Kuura

Meryl Black Ring-Ouzel