Miina Mii

Me vaihdettiin koiria Ninan kanssa. Minä kouluttelen Miinaa ja Nina trimmailee Annia. Onneksi olin treenaillut Miinaa sen ollessa meillä, joten kontakti oli valmiina. Sitä vaan sitten herättelemään ja muistia virkistämään. On jännä vertailla isää ja tytärtä. Eddie on vauhdikas, voimakas koira, jolla on sitä kovuutta jonkin verrankin. Miinallekin on vauhtia, mutta niin on pehmeyttäkin. Sähäkkä ja nöyrä koira, pitäisi olla helppo tällä kokemuksella koulutella. Ja onkin. Aloitin ihan kontaktiharjoituksilla ja leikkimällä pallon kanssa. Siis tämä on Peter Burtonin neuvoma hakuleikki, kannustetaan samalla koiraa taistelemaan ts. kaivamaan ja möyrimään ohjaajan edessä maastossa nenä maassa. Ohjaaja on polvillaan pennun edessä leikkimässä. Pallo piiloitellaan koiran huomaamatta ja annetaan sen löytää se käyttämällä nenäänsä. Tämän harjoituksen idea on saada pentu käyttämään nenäänsä ja pitämään se maassa. Tätä voidaan sitten varioida miten sitten kokee tarpeelliseksi. Tätä voidaan myös käyttää pysähtymisharjoituksena: koiran kanssa leikitään ja yhtäkkiä pallo lentää ja koirasta otetaan kiinni jne.

 Miina harjoittelee...

Eddien kanssa olemme harjoitelleet parihakua. Sille kun näissä meidän hommissa käyttöä. Sitä pitääkin harjoitella. Se nimittäin ottaa jonkin verran häiriötä muiden ohjaajien pillityksistä ja alkaa kyselemään minulta ja vauhti hidastuu. Kyllä se siitä kuitenkin.

Flunssaa ja aivotoimintaa

Viimeiset kaksi viikkoa ovat menneet tiukasti flunssan parissa. Aina tuntuu, että kun on nuha, niin aivotkin ovat täynnä räkää. Sen verran tahmeasti ajattelu kulkee. On melkoista koittaa toipua flunssasta, kun on marakattilauma kotona. Ei voi vaan vetäytyä sänkyyn peiton alle lepäämään, kun on taapero ja leikki-ikäinen kotona. Ja kun se talo ja ne koiratkin vaativat huomiota.

Flunssan lisäksi, mikä selkeästi haittaa mun ajatusten vapaata liikettä, on talon siisteys. Jos on kovin sekaisin ja likainen, niin ei pysty mihinkään ennen, kuin siivoaa sen. Ja sekaisin se on, kun on lapsia. Tuntuu kuin koko ajan saisi olla

• nostamassa tavaroita paikoilleen, 
• komentamassa Sonjaa siivoamaan leikkinsä pois ennen, kuin aloittaa uuden
• kieltämässä Markusta painamasta nappeja, pudottamasta tavaroita vessanpönttöön, kiipeämästä joka paikkaan 
• pesemässä ja linttaamassa pyykkiä
• täyttämässä ja tyhjentämässä astianpesukonetta
• pyyhkimässä paikkoja
• etc

Koirat ovat vähiten sotkevia (aikuiset, koulutetut ja kasvatetut, 2 kpl). Paitsi *hermot kiristyy* parhaillaan oleva kurakausi. Ollapa kunnolliset kenneltilat pesumahdollisuuksineen! Unelma olisi omalla sisäänkäynnillä, mutta talon yhteydessä. Siellä olisi kunnolliset pesumahdollisuudet, lattialämmitys ja ilmastointi. Sinne voisi sitten jättää tyypit kuivumaan lenkin jälkeen. Sieltä olisi myös kulku ulkotarhoihin. Nythän niiden tilat ovat saunan eteisessä, keittiön ja olohuoneen vieressä ja ne eivät ole ihan käynnölliset. Vaikka toki ihan käyttökelpoiset. Koirat ovat kuitenkin "tuhoeläimiä" eli helposti hajoittavat pintamateriaaleja etc. Nämä meidän koiratilat ovatkin jo ihan korjauksen tarpeessa. Aina joku pentu on syönyt seinää tai järsinyt jotain kulmaa. Lattiamateriaali on laminaattia ja se on monesta kohtaa turvonnut, kun juoma-astia on kaatunut, koirat ovat olleet märkiä etc. Seinissä on lasikuitutapettia, muuten ihan kiva, mutta on sitä vanhaa, jonka kuvoista menee ikä ja terveys hinkatessa likaa. No, rahaa odotellessa...

Ensin laitetaan katto, jota aletaan asentamaan viikolla 16. Ja budjetti on jo nyt 2 000 euroa miinuksella (käyttövesijärjestelmän yllättäva korjaaminen veti miinukselle)... Ja entäs piha? Siinä onkin tämän kevään suurin homma: n. 800 m2 pitäisi laittaa uutta nurmea takapihalle. Ja pitäisi tehdä pihasuunnitelma. Ainakin jonkinlainen... mutta kun ei kiinnosta (tai no kiinnostaa, mutta ei tarpeeksi). Ei ole mitään kompetenssia siihen puuhaan. Mun puutarhahommat on sitä, että ostetaan jotain kukkivia kasveja ja nykäistään ne jonnekin kasvamaan. Sitten huomataan, että tuli istutettua väärään paikkaan tai sitten meni nappiin. Puutarhan rakentaminen ja suunnittelu amelkoista perehtymistä ja ei oikein ole kuitenkaan niin suurta motivaatiota. Olisi hienoa, jos voisi teettää sen suunnitelman, mutta tämän hetkisessä tilanteessa se on vain unelmaa. Siellä pihan perällä on yksi kirsikkapuu. Sille olisi ihana saada muutama omenapuu. Karhunvattua kanssa olisi kiva. Juha haluaisi mustaherukkaa. Ja minä isoja pioneja....

Puuhommia riittää maanlämmön edestä kaaduista puista ja myrskyn kaatamista puista tuolla "meidän metsässä". No ensi talvena on saunapuita. Se on aina plussaa ja puulämmitteinen sauna on fantastinen.

Yksivuotias

 Markus 1 vuotta 21.3.2012

Pieni mies

(Jukka Kuoppamäen laulu)

Pieni mies, sinä naurat aina niin.
Pieni mies, unohdu et kyyneliin.
Pieni mies, sua kauan odotin.
Pieni mies, sinut viimein omistin.
Pieni mies, pieni mies, pieni mies.

Pieni mies, sinun katson kasvavan.
Pieni mies, näen päivän koittavan.
Pieni mies, jolloin seuraani sut saan.

Pieni mies, rinnalleni kulkemaan.
Pieni mies, pieni mies, pieni mies.

Pieni mies, sitä vielä tiedä et.
Pieni mies, miten paljon merkitset.
Pieni mies, olet tärkein päällä maan.
Pieni mies, maailmain saat kukkimaan.
Pieni mies, pieni mies, pieni mies.

Pieni mies, sinun katson kasvavan. 
Pieni mies, näen päivän koittavan.
Pieni mies, jolloin jatkat työtä mun.
Pieni mies, jätän kaiken käsiis’ sun.
Pieni mies, pieni mies, pieni mies.

Pieni mies, kun sä kerran vanhenet.
Pieni mies, silloin yksin ole et,
Pieni mies, omat pojat sulla on.
Pieni mies, tiedät mitä onni on.
Pieni mies, pieni mies, pieni mies.

Pieni mies, sinun katson kasvavan.
Pieni mies, näen päivän koittavan.
Pieni mies, jolloin suuri olet niin.
Pieni mies, kasvat isän haaveisiin.
Pieni mies, pieni mies, pieni mies.