Piti kirjoittamani Inarin reissusta, mutta nyt jotenkin tärkeämpää on se, että minä juoksin eilen 10 km! Olen viimeksi juossut niin paljon lukiossa, joten melko merkittävää se on. Olen viime vuosina epäsäännöllisesti juossut ja viime keväästä lähtien olen juossut säännöllisesti 3-4 kertaa viikossa Eddien kanssa. Matkat ovat pidentyneet kesän ja syksyn mittaan. Syksyn tavoitteena oli juosta 10 km ja se on nyt saavutettu. Nyt pitäisi alkaa saada hiukan enemmän vauhtia, jotta pitkät lenkit olisivat mielekkäitä. Luin jostakin, että ihmisellä kestää noin vuoden säännöllisellä harjoittelulla nousta sohvaperunasta hyväkuntoiseksi. (Hevosella puoli vuotta ja koiralla pari kuukautta, ehkä jopa muutaman päivään vaan, jos on pohjia...)
Eddie on uskollinen lenkkikaveri, joka pysyy hanskassa tilanteessa kuin tilanteessa. Moni tietää, että se ei kaikista muista uroksista niin tykkää. Eilen lenkkimme varrella törmäsimme useampaankin koiraan tai koirakkoon, jotka louskuttivat ja ärhentelivät remmissä tai aidan takana. Eddie vaan katsoi minua ja jatkoi matkaa eteen päin. Sehän on aina minulla vapaana näillä maaseuden hiekkateillä, koska luotan siihen. Kaikenlaista sitä tuleekin vastaan siellä. Viimeinen "vastaantulija" oli kauris, joka seisoi pellolla ja katsoi meitä. Sitten nähtiin monenlaista lintua ja ratsukko ja koiria. Maallako ei koskaa tapahdu mitään?
Ehkäpä kirjoittelen Inarin reissusta joku päivä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti