Cockeriviikonloppu

Melkoisen touhukas, mutta mukava viikonloppu takana. Olin lauantaina cockereiden erikoisnäyttelyssä pitämässä omaa putiikkiani ja samalla cockereiden kerhokauppaa. Sunnuntaina oli vuorossa sijoituskoirani Sofin MH-kuvaus yhdessä Markuksen kanssa. Nyt väsyttää todella kovasti. Pitäisi tehdä inventaario tavaroista jne, mutta ajatus ei oikein kulje kunnolla.

Lauantai oli oikein mukava päivä, vaikka toki satoi aika runsaasti. Minua se ei haitannut, koska olin onneksi sisällä. Kaupa kävi ja mukavia ihmisiä oli. Stressin meinasi aiheuttaa oman autoni  vesipumpun rikkoutuminen. Mietin, että miten ihmeessä pääsen kimpsuineni ja kampsuineni paikalle? Onneksi appiukon Volvo oli käytettävissä sillä ehdolla, että se on lauantai-iltana klo 18. takaisin. Onneksi kaikki tavarat mahtuivat sinne kyytiin, ettei tarvinnut ajaa kahteen kertaan. Matkahan ei ole kuin 20 minuuttia yhteen suuntaan, mutta kuitenkin.

Ikimuistoisen päivästä teki se, että yllättäen kaksi Annin tytärtä saivat käyttöluokasta EH:n. En ollut kuvitellut, että niin voisi käydä, että käyttölinjainen voisi EH:n saada. Kyllähän se on niin, että se ulkomuoto on niin erilainen. Näillä tyttärillä tosin rakenne on oikeasti hyvä ja sellainen kuin käyttökoiralla kuuluukin olla. Suorat raajat ja liioittelematon runko ja miellyttävä pääkin vielä. Ja kovasti Annin näköisiä ovat kumpinkin. Anni tosin nykyään näyttä enemmänkin jakkihärältä kuin cockerilta, kun turkki on niin ihmeellinen. Koirat olivat siis Frosty Morning'seja, joten mulla ei ollut osaa eikä arpaa tähän hommaan, muuta kuin emän toisena omistajana.

Kuura (FM's Mireia), Judy (FM's Malena) ja Ginny (Saxaphone Pont), joka muuten sai H:n (kuva on Ninan)

Auto palautui tasan klo 18 Vaarilan pihalle ja huh, hiki meinasi tulla kiireessä.

Sunnuntaina pakkasin Markuksen autoon ja ajelimme Oittaalle MH-kuvaukseen. Hiukan tuotti haastetta pojan kanssa seisoskelu. Onneksi oli mukana kantoreppu,  banaania, maitoa ja rusinoita. Jaksoikin sitten lähes loppuun asti, kritiikin kohdalla tuli väsyitku. Sofi, joka oli syy paikalle saapumiseemme osoittautui aika lailla sellaiseksi, jonkalaiseksi olin sen ajatellutkin: Rohkea koira, joka ei piittaa leikkimisestä. Hauska yhdistelmä isäänsä ja äitiään. Eddie on tosi rohkea koira, joka palautuu tosi nopeasti ja rakastaa vetoleikkejä. Anni taas tulee suorastaan pahoinvoivan näköiseksi, jos sen kanssa yrittää mitään vetoleikkejä. Kaiken kaiken kaikkiaan minulla on hyvä kuva Sofista terve, toimiva ja hyvän luonteinen koira.