Yllä kuva Miinasta ja fasaanista. Sattui olemaan pienehkö lintu ja ajattelin kokeilla, mitä siitä tuumii. Kuulun itse siihen koulukuntaan, että kylmän riistan varovainen paineeton esittely on hyvästä. Tästähän ollaan eri mieltä, mutta jos tie vie Roomaan, niin eikö se ole hyvä tie? Laitoin siis linnun maahan ja katselin kamera kädessä, mitä Miina touhusi. Kävi muutaman kerran ihmettelemässä ja lopulta otti linnun kantoon ja juoksenteli pitkin pihaa. Huom! täydessä hiljaisuudessa minun osaltani. Toi sen sitten lopuksi luokseni. Hauska eläin.
Nyt on tuloss cockereiden rotumestaruudet ja derbyt ja vastaavana koetoimitsijana kiirettä pitää. Onneksi minulla on hyvä taustatiimi. Kiitos teille! Stressiä pukkaa, miten yhdistetään perhe, omilla koirilla kilpaileminen ja järjestelytyöt.
Sitten on kaikenlaista muutakin jännää mielessä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti