sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Flunssaa ja aivotoimintaa

Viimeiset kaksi viikkoa ovat menneet tiukasti flunssan parissa. Aina tuntuu, että kun on nuha, niin aivotkin ovat täynnä räkää. Sen verran tahmeasti ajattelu kulkee. On melkoista koittaa toipua flunssasta, kun on marakattilauma kotona. Ei voi vaan vetäytyä sänkyyn peiton alle lepäämään, kun on taapero ja leikki-ikäinen kotona. Ja kun se talo ja ne koiratkin vaativat huomiota.

Flunssan lisäksi, mikä selkeästi haittaa mun ajatusten vapaata liikettä, on talon siisteys. Jos on kovin sekaisin ja likainen, niin ei pysty mihinkään ennen, kuin siivoaa sen. Ja sekaisin se on, kun on lapsia. Tuntuu kuin koko ajan saisi olla
  • nostamassa tavaroita paikoilleen, 
  • komentamassa Sonjaa siivoamaan leikkinsä pois ennen, kuin aloittaa uuden
  • kieltämässä Markusta painamasta nappeja, pudottamasta tavaroita vessanpönttöön, kiipeämästä joka paikkaan 
  • pesemässä ja linttaamassa pyykkiä
  • täyttämässä ja tyhjentämässä astianpesukonetta
  • pyyhkimässä paikkoja
  • etc
Koirat ovat vähiten sotkevia (aikuiset, koulutetut ja kasvatetut, 2 kpl). Paitsi *hermot kiristyy* parhaillaan oleva kurakausi. Ollapa kunnolliset kenneltilat pesumahdollisuuksineen! Unelma olisi omalla sisäänkäynnillä, mutta talon yhteydessä. Siellä olisi kunnolliset pesumahdollisuudet, lattialämmitys ja ilmastointi. Sinne voisi sitten jättää tyypit kuivumaan lenkin jälkeen. Sieltä olisi myös kulku ulkotarhoihin. Nythän niiden tilat ovat saunan eteisessä, keittiön ja olohuoneen vieressä ja ne eivät ole ihan käynnölliset. Vaikka toki ihan käyttökelpoiset. Koirat ovat kuitenkin "tuhoeläimiä" eli helposti hajoittavat pintamateriaaleja etc. Nämä meidän koiratilat ovatkin jo ihan korjauksen tarpeessa. Aina joku pentu on syönyt seinää tai järsinyt jotain kulmaa. Lattiamateriaali on laminaattia ja se on monesta kohtaa turvonnut, kun juoma-astia on kaatunut, koirat ovat olleet märkiä etc. Seinissä on lasikuitutapettia, muuten ihan kiva, mutta on sitä vanhaa, jonka kuvoista menee ikä ja terveys hinkatessa likaa. No, rahaa odotellessa...

Ensin laitetaan katto, jota aletaan asentamaan viikolla 16. Ja budjetti on jo nyt 2 000 euroa miinuksella (käyttövesijärjestelmän yllättäva korjaaminen veti miinukselle)... Ja entäs piha? Siinä onkin tämän kevään suurin homma: n. 800 m2 pitäisi laittaa uutta nurmea takapihalle. Ja pitäisi tehdä pihasuunnitelma. Ainakin jonkinlainen... mutta kun ei kiinnosta (tai no kiinnostaa, mutta ei tarpeeksi). Ei ole mitään kompetenssia siihen puuhaan. Mun puutarhahommat on sitä, että ostetaan jotain kukkivia kasveja ja nykäistään ne jonnekin kasvamaan. Sitten huomataan, että tuli istutettua väärään paikkaan tai sitten meni nappiin. Puutarhan rakentaminen ja suunnittelu amelkoista perehtymistä ja ei oikein ole kuitenkaan niin suurta motivaatiota. Olisi hienoa, jos voisi teettää sen suunnitelman, mutta tämän hetkisessä tilanteessa se on vain unelmaa. Siellä pihan perällä on yksi kirsikkapuu. Sille olisi ihana saada muutama omenapuu. Karhunvattua kanssa olisi kiva. Juha haluaisi mustaherukkaa. Ja minä isoja pioneja....

Puuhommia riittää maanlämmön edestä kaaduista puista ja myrskyn kaatamista puista tuolla "meidän metsässä". No ensi talvena on saunapuita. Se on aina plussaa ja puulämmitteinen sauna on fantastinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti